Henkilökuvia JäPSiläisistä: Junioreissa on tulevaisuus

9.11.2022

Nimi: 

Oliver, jengikavereiden kesken Omppu, koska jengissä on toinenkin Oliver.

Ikä: 

7 vuotta ja muutama kk päälle.

Jalkapallotausta: 

Oliver sanoo, et 2,5 vuotta sitten aloitti jalkapallokoulussa. "Mä olin silloin äiti viis."

Äiti epäröi, onko siitä muka niin vähä aikaa. Ja kyllä. Tammikuussa 2020 kaikki alkoi Jampan hallissa. Ja sillä tiellä ollaan, ihan kuin siitä olisi jo pieni ikuisuus. 

Perheessä pelaa isompi siskopuoli myös jalkapalloa ja on sitä isäkin potkinut joskus. Jalkapalloa pelattu pihalla siitä asti, kun kävelemään opittiin. Ja seuraksi valittiin sitten tietenkin kotikylän joukkue, JäPS.

Mitä JäPS sinulle merkitsee: 

"Kaikkea", vastaa Oliver. "Luopuisin karkeista, cokiksesta, pokemonkorteista ja kaikesta ennen jalkapalloa. Se merkitsee kivoja leirejä, pelejä, kavereita. Ihan kaikkea. Ja mitaleita. Ai niin ja ne kaikki vihreät kortit. Ja mun hattutemppu. Jalkkis on parasta."

Näkisittepä tuon hymyn pojan naamalla. Tuota on onnellisuus.

Paras JäPS-muisto: 

"Apua", huudahtaa Oliver. "En mä tiedä mikä on paras. Vuoden junnufutaajapokaali, 13-0 voitettu peli, kaikki leirit on olleet super kivoja, ja siellä erityisesti valkkujen kastelu. Turnaukset, ja tuurauspelit. Ai niin ja tekniikkakilpailu. Sateessa pelaaminen. Edarin pelit ja rumpuryhmä. Edustuksen pelaajien kohtaamiset ja se, ku päästiin koppiin ja saatiin nimmareita. Kaikki uudet kaverit. Isä-poika pelit. Ja ja ja..."

Äitin tiedusteluun loppuyhteenvedosta Oliver huudahtaa innoissaan: "Jalkkis vaan on ihan parasta ja JäPS on paras!" Muistelu kivoista jutuista senkun jatkuu...

Oliver ja vihreä kortti.

Nimi: 

Emilia

Ikä:

6 vuotta

Jalkapallotausta:

"Ihan pikkuisena olin aina muiden mukana kentän laidalla ja leikin paljon pallolla. 3-vuotiaana aloitin harrastamaan Etelä-Espoon Pallon jalkapallokoulussa. Järvenpäähän muuton jälkeen palloilin JäPS:n naperofutiksessa, jalkapallokoulussa ja UEFA Playmakersissa", Emilia kertoo.

Matka jatkui mukaan ikäluokkaan: "Sitten halusin jo ihan oikeisiin peleihin ja liityin 4-vuotiaana tyttöjen joukkueeseen. Pääsin heti mukaan turnaukseen pelaamaan kouluikäisiä vastaan ja sain sieltä viirin, mitalin ja diplomin."

Emilia kertoo myös olevansa innokas jalkapallofani ja hän tykkää käydä katsomassa pelejä.

Mitä JäPS sinulle merkitsee:

"Saan olla mukana kivassa joukkueessa pelaamassa kivojen kavereiden kanssa ja osallistua erilaisiin tapahtumiin", listaa Emilia.

Paras JäPS-muisto:

"Naisten edustusjoukkueen pelissä sain kasvomaalauksen, mokkapalan, patukoita, tarran, pillimehun ja tikkarin. Siellä oli joukkuekavereita, hauska katufutis ja maalitutkapiste. Pääsin myös saattamaan pelaajan kentälle!" Emilia muistelee.

Muitakin kivoja kokemuksia tulee mieleen: "Toinen paras muisto on, kun pääsin miesten edustusjoukkueen pukukoppiin hakemaan nimmareita ja minulla on kaikkien tämän vuoden pelaajien nimikirjoitukset. Kolmas paras muisto on, kun sain kauden päätteeksi omalta valmentajalta pokaalin."

Emilia ylpeänä pokaalin kanssa.

Lapsia haastattelivat heidän vanhempansa. 

Editointi: Sofi Heikkilä.